Vaikka yöllä meillä nukutaankin tosi hyvin, päiväunet ovat toinen juttu. Alussa vauva nukkuin missä vain eikä pahemmin heräillyt siirtelystä. Yleensä tyttö nukahti rinnalle ja nukkui pitkiä pätkiä. Näin jälkikäteen ajateltuna ensimmäiset pari viikkoa olivatkin ihanan helppoa aikaa, vaikka silloin yllätti se, että vauva tuntui asuvan rinnalla. Se tuntui raskaalta. No, mikään ei tunnu minusta niin raskaalta kuin se, että vauvaa ei millään saa nukkumaan päiväunia, vaikka hän olisi kuinka väsynyt tahansa. Siitähän seuraa se, että päivät ja illat ovat täynnä itkua.
Aluksi itkut ajoittuivat iltaan ja me jo pelkäsimme illan tuloa, että milloin se rumba taas alkaa. Vähitellen itkut kuitenkin lisääntyivät niin, että nyt "parhaimpina" päivinä itketään aamusta asti. Ja meidän tytön itku kun ei ole mitään vienoa valitusta vaan huutoa ja karjumista.
Alkuaikoina tyttö nukkui oikeastaan vain sylisssä.Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että typykkää on todella vaikea saada päivällä nukkumaan, vaikka hän on selvästi väsynyt ja kun nukahtaa, nukkuu puolen tunnin - tunnin pätkissä. Syliin saattaa nukahtaa pitkän hyssyttelyn jälkeen, ja herää heti, jos yrittää siirtää muualle. Yleensä sylissä nukkuu sen puoli tuntia, jonka jälkeen hamuaa rinnalle.
Viikko sitten sain typykän ensi kertaa nukahtamaan muualle kuin syliin, nimittäin vaunuihin. Vaunuihin saan nyt nukahtamaan hänet kerran tai kaksi päivässä ja vaunuissa nukutaan korkeintaan tunti. Pidempään ei nukuta vaikka oltaisiin ulkona tai kävelemässä. Vaunuja pitää vielä keinutella aina vähän väliä, kun tyttö meinaa herätä. Yhtenä päivänä olin ilmeisesti aika paljon keinutellut vaunuja, kun jatkoin keinuttamista vaikka tyttö oli jo isänsä sylissä...
Parhaiten vauva nukahtaa syliin imetyksen jälkeen. Yleensä silloin saattaa nukkua kaksi-neljä tuntia välillä syöden puolinukuksissa. En silloin lähde häntä siirtelemään mihinkään, vaan saa nukkua sylissä, kun vihdoin nukkuu. Joka päivä tätä ei kuitenkaan tapahdu, ja noina iltoina äidinkin hermoja koetellaan.
Iltaisin meillä pidetään melkoisia huutokonsertteja. Silloin ei auta kantoliina, ei kehtokeinu, kapalo joskus harvoin rauhoittaa. Huoneen hämärtäminenkään ei auta. Hyssyttely ja lauleskelu joskus. Yleensä kävellään vain ympäri taloa lapsi sylissä ja ennen pitkää hän nukahtaa syliin. Sitten syödään pitkään ja sen jälkeen mennäänkin yöunille. Onneksi sentään yöt nukutaan hyvin. Koputetaan puuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti